Rakenne ja toimintamuodot

Kieliverkoston rakenne

Kieliverkoston strategiatyötä ohjaa valtakunnallinen ohjausryhmä, joka edustaa kielikasvatuksen ja -koulutuksen asiantuntijoita varhaiskasvatuksesta työelämään. Ohjausryhmän puheenjohtaja on soveltavan kielentutkimuksen (kielikoulutuspolitiikka) professori Jyväskylän yliopistosta. Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen johtajalla on taloudellinen vastuu Kieliverkostosta.

Kieliverkoston koordinoinnista vastaavat projektitutkija ja yliopistotutkija, jotka työskentelevät Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa.

Kieliverkostossa perustetaan eri tarkoituksiin asiantuntijaryhmiä, jotka voivat esimerkiksi laatia lausuntoja ja kannanottoja kielikoulutuksesta sekä toimia asiantuntijoina eri tilaisuuksissa.

Kieliverkoston keskeiset toimintamuodot

Vuosittainen valtakunnallinen Kieliparlamentti on asiantuntijatapahtuma, jossa kielikoulutuspolitiikan toimijat käsittelevät vuoden teemaa ja laativat siitä kannanoton laajalle joukolle kielikoulutuspolitiikan päättäjiä ja omia sidosryhmiään. Kieliparlamenttiin kutsutaan rajattu määrä asiantuntijoita, jotka edustavat mm. kasvatus- ja opetusalan järjestöjä, koulutuksen järjestäjiä, päättäjiä, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita, työmarkkina-, ammatti- ja opiskelijajärjestöjä sekä viranomaisia ja tutkijoita.

Parlamentin lisäksi Kieliverkosto järjestää yhdessä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kanssa vuosittaisen ajankohtaiseen tutkimustietoon perustuvan Kari Sajavaara -muistoluennon. Muistoluentoa kutsutaan pitämään kielikoulutuspolitiikan tai soveltavan kielentutkimuksen asiantuntija. Luennon yhteydessä jaetaan Kari Sajavaara -tunnustuspalkintoja tieteellisesti ansiokkaasta soveltavan kielentutkimuksen alan väitöskirjasta ja alalla tehdystä yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä.

Erilaisia muita tapahtumia, tapaamisia ja kokouksia voidaan järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Kielikoulutuspolitiikan verkoston avoimessa Kieli, koulutus ja yhteiskunta -ammattilehdessä julkaistaan artikkeleita ja puheenvuoroja kielikoulutuksen eri alueilta. Verkkolehti julkaistaan Kieliverkoston verkkosivuilla osoitteesta www.kieliverkosto.fi. Lehden tehtävänä on herättää keskustelua ja lisätä tietoisuutta kielikoulutuspoliittisista kysymyksistä sekä tuoda yhteen kielikoulutuspolitiikan päätöksentekijöitä, opettajia, tutkijoita ja muita kielikoulutuksen parissa työskenteleviä. Lehti on matalan kynnyksen julkaisukanava, jossa julkaistaan yleistajuisia, laadukkaasti kirjoitettuja ja toimitettuja kirjoituksia esimerkiksi tutkimustuloksista, hankkeiden kokemuksista ja hyvistä käytänteistä, erilaisista kokeiluista sekä kielikoulutuspolitiikan viimeisimmistä päätöksistä ja niiden taustoista.

Kieliverkoston verkkosivut toimivat osoitteessa www.kieliverkosto.fi. Verkkosivuilla kerrotaan verkostosta ja sen toiminnasta, esimerkiksi tapahtumista ja tutkimuksesta. Lisäksi sivuille kootaan Kieliverkoston ja Kieliparlamentin lausunnot ja kannanotot. Verkkosivuille kootaan myös ajankohtaisia tiedotusasioita ja tapahtuma- ja koulutusuutisia laajasti kielikoulutuksen kentältä.

Kuka tahansa kielikoulutuspolitiikasta kiinnostunut voi liittyä verkoston sähköpostilistalle tai seurata verkostoa Twitterissä. Sekä postituslistalla että Twitter-tilillä tiedotetaan kieliaiheisesta uutisoinnista, tapahtumista, konferensseista, uusista julkaisuista, tutkimushankkeista ja muista Kieliverkoston toimintaan liittyvistä asioista.

Kieliverkoston asiantuntijuutta hyödynnetään kansainvälisesti sekä kehittämistyössä että tutkimuksessa (esim. Euroopan nykykielten keskuksen (ECML) toiminnassa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa).

Teemavuodet

Kieliverkoston tavoitteita ja arvoperustaa toteutetaan vuosittain vaihtuvien teemojen avulla ottaen lisäksi huomioon ajankohtaiset, laajat kehityskaaret. Teemavuoden keskeisiä tapahtumia ovat Kieliparlamentti ja Kari Sajavaara -muistoluento. Tarvittaessa järjestetään sidosryhmien kanssa muita tapahtumia ja yhteistyötapaamisia. Myös viestintä ja tutkimus pureutuvat erityisesti kulloisenkin teemavuoden kysymyksiin. Tulevista teemavuosista keskustellaan avaintoimijoiden, kuten ohjausryhmän ja muiden sidosryhmien, kanssa.