Kieliparlamentti 2014: kannanotto

Mitä osaamista ei nähdä osaamisena? Miten piilossa olevaa osaamista saadaan näkyviin?

Koulutuksessa arviointi ohjaa sitä, mitä nähdään osaamisena. Tämän vuoksi yksilöiden osaamisesta jää paljon tunnistamatta. Osaamisen osoittamiseen, tunnistamiseen ja arviointiin tarvitaan uusia, joustavampia, oppijaa kannustavia työkaluja. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi portfoliot, haastattelut, osaamisnäytöt ja opetussuunnitelmien henkilökohtaistaminen.

Yksilö tarvitsee merkityksellisyyden kokemuksia omasta osaamisestaan. Tällä on hänelle voimaannuttava vaikutus, ja näin saadaan houkuteltua piilossa olevia taitoja esiin. Siksi osaamisesta täytyy antaa palautetta ja tunnustusta, ja siten lisätä oppijan itsetuntemusta.

Miksi osaamista osoitetaan useimmiten kirjoittamalla? Millä muulla tavoin osaamista voi osoittaa?

Miksi koulutuksessa joudutaan osoittamaan osaamista pääsääntöisesti kirjallisin kokein? Miksi kirjoittamiselle annetaan niin suuri arvo, vaikka työelämässä tunnistetaan tiimityöskentelyn tarpeet ja vuorovaikutustaidot? Puhuminen ja puheen ymmärtäminen pitäisi saada selkeästi osaksi osaamistavoitteita ja siten vahvemmin arvioinnin kohteeksi. Ammatillisella koulutuksella on paljon annettavaa perusopetukselle, lukiokoulutukselle ja korkeakoulutukselle. Oppiminen on toimintaa!

Miten kielitaito otetaan huomioon esimerkiksi ammattialoja tai työtehtäviä määriteltäessä? Missä tilanteissa kielitaitovaatimukset nousevat? Määrääkö kielitaidon arviointitapa rekrytointitilanteessa sen, mitä pidetään osaamisena tai osaamattomuutena?

Kielitaidon ja osaamisen näkyväksi tekeminen on paitsi kielellinen myös kulttuurinen haaste. Kuinka itse tunnistan omaa osaamistani ja kuinka teen sen toisille tunnistettavaksi? Mitä kielitaidolla ylipäätään tarkoitetaan? Eri kielten taitoa? Osaamista eri kielillä? Kieli- ja viestintäosaamista?

Osaamisen tunnistaminen on kaksisuuntaista. Yhtäältä koulutuksen on annettava yksilölle eväät tehdä kielitaitoaan ja osaamistaan näkyväksi. Toisaalta työmarkkinoiden olisi kyettävä viestimään, mitä yksilöiltä ja työyhteisöiltä odotetaan. Kielitaito on paitsi yksilöllinen myös yhteisöllinen taito, jota ylläpidetään ja kartutetaan eri aloilla ja työtehtävissä. Kukaan ei opi yksin.

Mistä tulevaisuuden osaaminen koostuu? Mikä rooli on esimerkiksi viestinnällisillä, sosiaalisilla, tietoteknisillä ja ongelmanratkaisutaidoilla? Mitä muita taitoja tarvitaan?

Tulevaisuuden osaaminen edellyttää yksilöltä kykyä ja halua oppia uutta sekä sietää epävarmuutta, epätietoisuutta, erilaisuutta ja keskeneräisyyttä. Muutokset ympäristössä ja teknologiassa haastavat ihmisen kehittämään itseään uusiin olosuhteisiin mukautuvaksi. Tulevaisuudessa hänen täytyy osata myös kertoa omasta osaamisesta ymmärrettävästi ja tunnistaa ne taidot, joita koulussa ei erikseen opeteta tai arvioida. Teknologia mahdollistaa kommunikoinnin ajasta ja paikasta riippumatta. Siitä huolimatta yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat edelleen tärkeitä.