Tutkimus

Tällä sivulla esitellään Kielikoulutuspolitiikan verkoston tekemää tutkimusta ja tilauksesta tehtyjä selvityksiä. Niistä on pidetty alustuksia ja esitelmiä erilaisissa tilaisuuksissa ja alan tieteellisissä konferensseissa. Jos haluat käyttää verkoston tutkimusaineistoja esimerkiksi omassa opinnäytetyössäsi, ota yhteyttä verkostoon. Yhteystiedot löydät sivun alareunasta.

Listaus julkaistuista selvityksistä ja tutkimuksesta:

***

Kielivaranto. Nyt! Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta

Heidi Vaarala, Sanna Riuttanen, Erja Kyckling & Susanne Karppinen

22.2.2021 julkaistussa Kielivaranto. Nyt! -selvityksessä tarkastellaan Suomen kielikoulutuksen tilaa Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) jälkimainingeissa.

Monikielisessä yhteiskunnassa kielitietoisuus koskettaa jokaista yksilöä, ja siksi se on tärkeä tavoite myös kansallisen kielivarannon näkökulmasta. Kielitietoinen ote kasvatuksessa ja opetuksessa hyödyttää kaikkia, ei pelkästään monikielisiä oppilaita. Kielitietoisella ajattelutavalla teemme näkyviksi ja tasavertaisiksi kaikki kielet yhteiskunnassamme.

Selvityksessä Kieliverkoston tutkijat käsittelevät kielikoulutuksen kenttää kaikkien kielten näkökulmasta varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka. Selvitys pohjautuu eri koulutusasteille kohdistettuihin kyselyihin (vastaajissa mm. 322 kieltenopettajaa ja 96 varhaiskasvattajaa), asiantuntijahaastatteluihin sekä kirjallisuuskatsaukseen. Keskiössä on se, mitkä professori Riitta Pyykön Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) toimenpide-ehdotukset ovat toteutuneet ja millä tavoin.

Kielitietoisuuden jalkauttamisessa kaikille koulutusasteille riittää töitä tulevina vuosina. A1-kielen valtakunnallinen varhentaminen on ollut yksi laajimmista muutoksista suomalaisessa kielikoulutuksessa sitten Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) julkaisun. Kuitenkin opettajat kaikilla asteilla tarvitsevat tukea monikielisyyden parempaan tunnistamiseen, tunnustamiseen ja hyödyntämiseen niin, että kaikki kouluissa osatut kielet nähdään oppimisen kohteina ja välineinä.

Kielitietoisuus, kieliin innostaminen, kielivalintojen mainostaminen, täydennyskouluttautuminen ja laajempi toiminnan kehittäminen jäävät helposti yksittäisten opettajien innon ja jaksamisen varaan. Tämä aiheuttaa sen, että kielikasvatuksen tai kieltenopetuksen kehittäminen voi olla satunnaista, vaikka tärkeämpää olisi muodostaa pitkäjänteinen strategia siitä, mihin suuntaan kielikoulutusta viedään ja millaisella rahoituksella.

Kielikoulutuksen laiva kääntyy hitaasti. Kuitenkin kielikasvatuksen ja -koulutuksen kehittämistä tehdään monella eri tavalla ja tasolla: valtakunnallisen opetussuunnitelmatyön ja (kieli)koulutuspoliittisten päätösten kautta, hankkeilla, verkostoissa, täydennyskouluttamalla ja kehittämällä opettajankoulutusta. Laivan ohjaaminen vaatii kentän vankkaa tuntemusta tiiviissä yhteistyössä kertyvän tutkimustiedon kanssa.

 

Vaarala, H., Riuttanen, S., Kyckling, E. & Karppinen, S. (2021). Kielivaranto. Nyt! Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8495-3

Englanninkielinen tiivistelmä: Vaarala, H., Riuttanen, S., Kyckling, E., & Karppinen, S. (2021). Language Reserve. Now! Follow-up on Pyykkö’s Report Multilingualism into a strength (2017) : Summary in English. [Kielivaranto. Nyt! Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta.] Jyväskylä: University of Jyväskylä, Center for Applied Language Studies. Available: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202110205302

 

Kielikoulutuksen saavutettavuus eurooppalaisessa perusopetuksessa - Pääsyn, mahdollistumisen ja arvon näkökulmia

Erja Kyckling, Heidi Vaarala, Johanna Ennser-Kananen, Taina Saarinen ja Laura-Maija Suur-Askola

Kielikoulutuksen saavutettavuus eurooppalaisessa perusopetuksessa -selvityksessä kehittämisehdotukset keskittyvät ennen kaikkea kielikoulutukseen pääsyn parantamiseen, opettajien täydennyskoulutuksen systematisointiin ja monikielisyyspedagogiikan kehittämiseen.

Oppilaat eivät esimerkiksi asuinpaikastaan, erilaisista kielellisistä tai sosioekonomisista taustoistaan johtuen todellisuudessa ole yhdenvertaisessa asemassa kielivalintoja tehdessään. Myös maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta ja oppimismahdollisuuksia on kehitettävä. Koulutuksen järjestäjiä onkin tärkeää sekä tukea että velvoittaa toimimaan niin, että alueellista ja oppilaiden yksilöllisten taustatekijöiden vaikutusta kielikoulutukseen pääsyyn voidaan vähentää.

Pelkästään yksilölliseen valintaan tai valinnanvapauteen luottava kielikoulutuksen tarjonta johtaa tutkimusten ja haastattelujen perusteella väheneviin valintoihin ja eriarvoistuvaan kielikoulutukseen. Sama pätee kunnalliseen päätöksentekoon: hajautettu päätöksenteko johtaa eriarvoistuviin ja eriarvoistaviin käytänteisiin kunnissa.

Opettajankoulutukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen tarvitaan tukea, jotta opetustyössä ja koulun käytänteissä voidaan vahvemmin tukea monikielisyyspedagogiikkaa, monilukutaitoa ja kielitietoista opetusta. Kielikoulutuksen saavutettavuuden edistäminen parantaa oppilaiden yhdenvertaisuutta ja vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kielivarantoa.

Selvitys toteutettiin Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen, kieli- ja viestintätieteiden laitoksen ja Kieliverkoston tutkijoiden yhteistyönä. Selvityksen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Selvitys perustuu laajaan tutkimuskirjallisuuden ja poliittisten dokumenttien katsaukseen, minkä lisäksi haastateltiin kielikoulutuksen asiantuntijoita Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Itävallasta sekä Euroopan komissiosta. 

 

Kyckling, Erja, Vaarala, Heidi, Ennser-Kananen, Johanna, Saarinen, Taina & Suur-Askola, Laura-Maija (2019). Kielikoulutuksen saavutettavuus eurooppalaisessa perusopetuksessa. Pääsyn, mahdollistumisen ja arvon näkökulmia. Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen julkaisuja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7817-4

Englanninkielinen tiivistelmä: Kyckling, E., Vaarala, H., Ennser-Kananen, J., Saarinen, T., & Suur-Askola, L.-M. (2019). Access to Language Education in European Comprehensive Education. Getting in, getting it, getting out. Summary in English. [Kielikoulutuksen saavutettavuus eurooppalaisessa perusopetuksessa : pääsyn, mahdollistumisen ja arvon näkökulmia.] Jyväskylä, University of Jyväskylä, Center for Applied Language Studies. Available: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202403212546

 

Kotimaisten kielten koulutustarjonta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille

Taina Saarinen, Heidi Vaarala, Eeva-Leena Haapakangas ja Erja Kyckling

Selvityksessä tarkasteltiin kotimaisten kielten koulutustarjontaa kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille. Sen mukaan kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden suomen ja ruotsin opinnot eivät tällä hetkellä tue suomalaiseen yhteiskuntaan tai työmarkkinoille integroitumista. Korkeakoulujen tarjonnasta suuri osa tähtää peruskielitaidon opetukseen. Etenkin yliopistojen maisteriopinnoissa ei näytä olevan tilaa keskitason tai edistyneen tason kieliopinnoille. Ammattikorkeakoulujen alemmissa korkeakoulututkinnoissa etenkin työelämän kielitaitotarpeet on huomioitu paremmin.

Kansainvälisten opiskelijoiden kielikoulutukseen vaikuttaa myös se, että opiskelijat tulevat sekä korkeakoulujen tutkinto-ohjelmiin että englanninkielisiin ohjelmiin ja vaihtoon hyvin erilaisin kielitaustoin. Tämä haastaa kansainvälisen opiskelijan käsitettä. Mahdollisuuksia kehittämiseen kuitenkin on: selvitykseen osallistuneet korkeakoulut kehittävät kielikoulutustaan esimerkiksi integroimalla kieltä ja opiskeltavia sisältöjä, lisäämällä kieliopintojen työelämäpainotusta sekä tekemällä yhteistyötä korkeakoulujen välillä.

Selvitys toteutettiin Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen koordinoimassa Kielikoulutuspolitiikan verkostossa ja sen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Selvityksen aineistona käytettiin korkeakouluille lähetettyjä kyselyitä, tapaustutkimushaastatteluita, korkeakoulujen tilastoja ja strategiadokumentteja sekä media-aineistoa.

 

Taina Saarinen, Heidi Vaarala, Eeva-Leena Haapakangas ja Erja Kyckling (2016): Kotimaisten kielten koulutustarjonta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille. Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen julkaisuja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6632-4

 

Päiväkotilasten käsityksiä kielitaidosta, kielenoppimisesta ja kielten käyttämisestä

Karita Mård-Miettinen, Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen, Jaana Toomar, Sirpa Laitinen, Jaana Alila ja Anu Palojärvi

Vuosina 2012–2015 päiväkotiryhmien kasvattajat ja tutkijat ovat tehneet strukturoituja yksilö- ja parihaastatteluja 5–6-vuotiaille päiväkotilapsille Ivalossa, Jyväskylässä ja Vaasassa. Lisäksi haastateltuja lapsia on pyydetty piirtämään kuva itsestään oppimassa kieliä. Haastatteluja on tehty tähän mennessä yhteensä 57. Haastatteluvastausten analyysilla pyritään tunnistamaan lapsille tyypillisiä näkökulmia kielitaitoon, kielenoppimiseen ja kielten käyttämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata kielenoppimista ja kielenkäyttöä lasten näkökulmasta, lasten omalla äänellä.

Kieliverkosto käynnisti hankkeen vuonna 2012, ja sitä on jatkettu vuodesta 2014 Kieliverkoston, Vaasan yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä.

Hankkeesta YLE Uutisten verkkosivuilla 23.4.2015.

Julkaisut

Palojärvi, A. 2015. Kaksikielisten päiväkotien lapset kielten osaajina ja oppijoina. Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2015.

Kangasvieri, T., Mård-Miettinen, K. & Kuusela, E. 2015. Kurkistus esikoululaisten kielimaailmaan. Tempus 4/2015, 12–13.

Mård-Miettinen, K., Kuusela, E. & Kangasvieri, T. 2014. Esikoululaisten käsityksiä kielten oppimisesta. Kasvatus, 45 (4), 320–332.

Esitelmät

Kangasvieri, T., Alila, J., Mård-Miettinen, K. & Toomar, J. 2014. ”Riittääkö että osaa niinku ees yhen sanan?” – Lasten käsityksiä kielten oppimisesta ja käyttämisestä. Esitelmä AFinLAn syyssymposiumissa 15.11.2014 Jyväskylä.

Toomar, J. & Kangasvieri, T. 2013. ”Menee nukkuun ja sillon vähän miettii” – Lasten käsityksiä kielenoppimisesta. Esitelmä KieliPeda-konferenssissa 17.5.2013 Jyväskylä.

Miettinen, E. & Mård-Miettinen, K. 2012. Päiväkotilasten käsityksiä kielenoppimisesta. Esitelmä Kielitivoli-seminaarissa 11.12.2012 Jyväskylä.

Miettinen, E. & Mård-Miettinen, K. 2012. ”Menee nukkuun ja sillon vähän miettii” – Lasten käsityksiä kielenoppimisesta. Esitelmä Kasvatustieteen päivillä 23.11.2012 Helsinki.

Mård-Miettinen, K. 2012. Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta. Esitelmä Varhaiskasvatusmessuilla 5.10.2012 Helsinki.

Tutkimuksen pohjalta on pidetty esitelmiä myös muilla Varhaiskasvattaja-messuilla, ks. Koulutus

 

Opettajien kielikoulutuspoliittinen toimijuus aikuiskoulutuksessa

Karita Mård-Miettinen

Tutkimuksessa tarkastellaan toimijuutta aikuiskoulutuksessa työskentelevien kielten ja viestinnän opettajien kokemana. Aineisto koostuu puolistruktoiduista yksilö- ja parihaastatteluista, joissa vapaan sivistystyön ja ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajat pohtivat mm. sitä, mikä heidän toimintaansa ohjaa ja määrittää ja millaisiksi he kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa ja roolinsa kielikoulutuksen kentässä.

Mård-Miettinen, K. (2012). Aikuiskoulutuksen kielikouluttajat ja kielikoulutuspoliittinen toimijuus. Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2012.

Mård-Miettinen, K. (2012). Opettajien kielikoulutuspoliittinen toimijuus aikuiskoulutuksessa. Esitelmä Kasvatustieteen päivillä 22.11.2012 Helsinki.

 

Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa

Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen, Pirkko Kukkohovi ja Marita Härmälä

Opetushallituksen julkaisemassa tilannekatsauksessa tarkastellaan perusopetuksen kieltenopiskelua ja kielivalintoja Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä kielten tarjontaan vaikuttavia alueellisia, paikallisia ja hallinnollisia tekijöitä. Katsauksessa on myös valotettu vieraan kielen opiskelumotivaation merkitystä kieltenopiskelussa. Lisäksi siinä käsitellään vanhempien, vertaisryhmien ja median vaikutusta kielivalintoihin. Samoin tarkastellaan työelämän näkemyksiä eri kielten tarpeesta ja kielten opetuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Katsaus perustuu tutkimuskirjallisuuteen, tilastoihin ja muuhun aiheesta julkaistuun materiaaliin.

Tämä julkaisu ei valitettavasti ole enää saatavilla. Täältä löydät uudempaa tietoa kielivalinnoista (2019): https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/faktaa-express-1a_2019.pdf

 

 

Selvitys kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen tilanteesta Suomessa: Kuntatason tarkastelu

Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen, Hannele Palviainen, Taina Saarinen ja Timo Ala-Vähälä

Kielikylpyopetusta ja vieraskielistä opetusta on Suomessa annettu jo parinkymmenen vuoden ajan, mutta kuntatasolla asiaa on tutkittu yllättävän vähän. Tässä selvityksessä kartoitetaan Suomen kuntien kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen tilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kunnille tehdyn kyselyn lisäksi aineistona käytettiin kuntien omia tilastoja ja aiempaa tutkimusta.

Selvityksen perusteella kielikylpytoiminta ja erityisesti vieraskielinen opetus on hajanaista, kun saman nimikkeen alla saatetaan järjestää hyvinkin erilaista toimintaa. Pätevistä kielikylpyopettajista ja vieraskielistä opetusta antavista opettajista on pulaa, ja selvityksessä tehdäänkin myös opettajankoulutusta koskevia ehdotuksia. Kielikylpyopetuksen ja erityisesti vieraskielisen opetuksen tarpeen arvellaan kunnissa tulevaisuudessa kasvavan, mutta kuntien taloustilanteen lisäksi myös pedagogiset muutokset haastavat kielikylpyopetusta ja vieraskielistä opetusta tulevaisuudessa.

Tämä julkaisu on tarkoitettu tutkijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön, ja se soveltuu myös kielikoulutuspolitiikan oppimateriaaliksi.

ISBN 978-951-39-4501-5

Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4502-2

 

Kielikoulutusbarometri 2011

Kysely eduskuntavaaliehdokkaille kielikoulutuksesta

Kevään 2011 aikana toteutettiin kielikoulutusbarometri, jolla kartoitettiin eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä koulujen kieltenopetuksesta, maahanmuuttajien kielikoulutuksesta ja eri kielten tärkeydestä työelämässä. Barometri tehtiin ehdokkaille siksi, että kielikoulutuksen valtakunnallisen ja paikallisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että myös poliitikkojen mielipiteitä kysytään. Barometri koostui mm. väittämäpatteristosta, johon ehdokkaat vastasivat 5-portaisella Likertin asteikolla. Barometriin vastasi 535 ehdokasta, ja eniten vastauksia saatiin Uudenmaan, Helsingin ja Varsinais-Suomen vaalipiireistä. Puolueista aktiivisimpia olivat Vihreät, Vasemmisto, Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset ja SDP.

Julkaisut

Härmälä, M. (2013). Language education in Finland: Is there a skills mismatch between the skills acquired at school and the skills needed in Finnish working life? In May, S. (Ed.) LED2011: Refereed conference proceedings of the 3nd International Conference on Language, Education and Diversity. Auckland, New Zealand: University of Auckland. ISBN: 978-0-473-24021-9

Härmälä, M. (2012). The language education barometer: What kind of perceptions do candidates for Parliament have about Finnish language education? In Marina Bendtsen, Mikaela Björklund, Liselott Forsman & Kaj Sjöholm (eds.) Global Trends Meet Local Needs. Report from the Faculty of Education, Åbo Akademi University No 33, Vasa 2012, 71-82.

Härmälä, M. (2011). Kieli- ja viestintätaidot tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Lähde liikkeelle. Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti, syksy 2011, 28–29.

Härmälä, M. & Kyllönen, T. (2011). Kielikoulutusta tutkitaan. Keskisuomalainen, 4.5.2011.

 

Kuntatutkimus

Kuntatutkimuksessa (2008–2010) selvitettiin kielikoulutuspoliittisen päätöksenteon prosesseja kuntatasolla. Tutkimuksessa kartoitettiin kuntatason koulutuspoliittisten päätöksentekijöiden näkemyksiä kielikoulutuksesta ja sen kehittämisestä kunnissa. Tutkimuskohteena oli kaksi vuoden 2009 alussa syntynyttä kuntaliitostapausta: kolmen kunnan kuntaliitos Keski-Suomessa ja kymmenen kunnan kuntaliitos Lounais-Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2008 kuntavaalien alla kuntavaaliehdokkaiden kyselyllä ja kesällä 2009 kuntapäättäjien haastatteluilla. Tutkimusaineistoon kuului myös sanomalehti- ja dokumenttiaineistoja sekä puolueiden valtakunnalliset kuntavaaliohjelmat vuodelta 2008.

Tutkimustulokset osoittavat, että kielikoulutus ei vaikuta olevan erityisen keskeinen kehittämiskohde kunnissa, eikä se ole kuntapäättäjien mielestä mitenkään etusijalla kuntien koulutuksessa. Kielikoulutus ei myöskään ollut koulutuspoliittisesti tärkeä asia kuntien sivistyslautakunnissa. Vieraiden kielten opetus ei siis vaikuta näkyvän paikallisesti sen paremmin kuin kansallisestikaan. Kuntien välillä oli kuitenkin havaittavissa joitakin eroja siinä, miten esimerkiksi vieraiden kielten opiskelun vähenemiseen suhtauduttiin, ja millaisia ratkaisuja kieltenopetuksen suhteen paikallisesti tehtiin. Kunnan kielikoulutuspolitiikassa tehdyt päätökset olivat siis riippuvaisia kuntapäättäjästä yksilötason toimijana. Tästä seuraakin kaksi kysymystä: koska vaikuttaa siltä, ettei kielikoulutuspolitiikkaa tehdä tietoisesti kunnissa, niin missä sitä sitten tehdään? Entä mahdollistaako nykyinen hajautettu koulutuspoliittinen päätöksenteko myös kielikoulutuksen alueellisen epätasa-arvon?

Julkaisut

Kyllönen, T., Saarinen, T. & Pöyhönen, S. (2009). Salon ja Jyväskylän kuntavaaliehdokkaiden mielipiteet kielikoulutuspolitiikasta: Myönteisyyttä maahanmuuttajien kielikoulutukseen. Kuntalehti (4), 47.

Kyllönen, T. & Saarinen, T. (2010). ”Ei oo koulun tehtävä” – Kuntapäättäjien käsityksiä työelämän kielitaitotarpeiden huomioimisesta perusasteella ja toisella asteella. Teoksessa Mikel Garant & Mirja Kinnunen (toim.) Ammatillinen viestintä, koulutus ja kulttuuri – Professional communication, education and culture. AFinLAn vuosikirja 68. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 9–28.

Kyllönen, T. & Saarinen, T. (2010). Kielikoulutuspolitiikkaa kunnissa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta – elokuu 2010.